Meistin kaksoispuristus

Esimerkki meistin kaksoispuristuksesta, 1 Markka 1947



Monilla on virheellinen käsitys, että kyseessä olisi kaksoislyönti, toisin sanoen kahdesti lyöty raha. Kaksoisleimaus on varmaankin tuttu postimerkkejä keränneille. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ole kyse samasta asiasta ja siihen tulokseen varmasti päätyy, jos ajattelee tarkemmin.. Todellinen syy kuvan rahan syntymiselle on jo meistin valmistuksessa tapahtunut virhe, ns. kaksoispuristus! Tämä kaksoiskuvio on jo ollut itse meistissä ja sitäkautta esiintyy kaikissa tällä meistillä lyödyissä rahoissa! Alla hieman tarkempi selvitys.

Matriisi = alkuperäisleimasin. Näillä ei rahoja lyödä (paitsi 1863 koe sarjan lyömiseen on käytetty matriisia). Matriisit lujitetaan kemiallisesti ensin kuumentamalla ja sitten jäähdyttämällä. Tämän jälkeen matriisi puristetaan useiden tuhansien tonnien voimalla terässylinterin päähän. Saadaan työkalu nimeltään punssi, joka lujitetaan edellä mainitulla tavalla. Punssissa kuvio on tietenkin positiivinen (samanlainen kuin tulevassa rahassa). Saadulla punssilla/punssilla sitten valmistetaan käyttömeistit samaan tapaan. Punssia puristetaan suurella voimalla meistiaihioon. (En ole aivan varma, mutta luultavasti vaatii useampia puristuskertoja, koska meistiaihio kovenee puristettaessa ja sitä täytyy pehmittää välillä?!) Jos tässä puristus vaiheessa joko meistiaihio tai punssi pääsee sopivasti liikkumaan tai kiertymään toisiinsa nähden, niin kuvio ei sitten olekaan enää samassa kohdassa ja tämän tuloksena meistiin syntyy kaksoiskuvio. Kun tällä meistillä sitten aikanaan rahoja lyödään, niin kuvio tietenkin näkyy kaikissa rahoissa. Mainittakoon, että näitä kaksoispuristuksia on montaa eri tyyppiä. Hyvin tavanomaista, että kaksoiskuvio näkyy selvästi vain rahan toisella reunalla. Kaksoiskuvio voi myös olla vain tietyssä kuviossa, esim. vuosiluvussa. Esimerkki tälläisestä voisi olla vaikka 25p 1944, jossa kaksoispuristus on vain vuosiluvun 2 viimeisessä numerossa. Ilmeistä tässä tapauksessa vuosiluvun viimeiset numerot on puristettu meisteihin erikseen.

Tuolla varianttien puolella on kuvat useista tälläisistä rahoista. Oikeastaan nämä kaksoispuristukset ovat paremminkin virheellisiä rahoja eivätkä variantteja. Mutta koska virhe on ollut jo meistissä, jota on sitten käytetty rahojen lyömiseen, niin mielestäni tälläiset rahat ovat keräily ja myöskin luettelo kelpoisia. Ehkäpä vastaaville rahoille pitäisi muodostaa ihan oma ryhmänsä?! Holmaston luettelossa on jo mainittu pari tälläistä, 50p 1981 II ja 50p 1914 II, miksi ei siis muitakin? Hauska juttu muuten, että tuosta 1981 50pennisestä maksetaan käytettynä 20e ja parempana enemmänkin, mutta muista vastaavista ei rahoista (joita ei ole luettelossa mainittu), ei makseta juuri mitään vaikka olisivatkin harvinaisempia.

---

Seuraavassa ja vielä pieni demonstraatio mitä teoriassa tapahtuu, jos raha lyödään kahteen kertaan ja vastaavasti, kun meisti puristetaan kahteen kertaan.




Kuva 1. Oletetaan että kuvassa on juuri lyöty raha, kuvassa mustalla värillä on rahan kohollaan oleva kuvio.	Kuva 2 Raha pyörähtää (kuvan tapauksessa 5 astetta) ja lyödään uudestaan. Tulos kuvassa 3.	Kuva3. Rahassa ei ole nähtävissä kaksoiskuviota, vaan melkeinpä päinvastoin! Kuvio saatta olla vajaa niistä kohdista, mistä se ei ole sovi yhteen ensimmäisen lyönnin kanssa.


Mainittakoon, että kuva 3 ei todellisuudessa varmastikaan vastaa ihan sitä mitä tapahtuu, jos raha oikeasti lyödään kahteen kertaan?! Tuloksena on kuitenkin todennäköisesti jotenkin epämääräisen näköinen raha verrattuna normaaliin. Esimerkkinä vaikkapa 1929-30 päällelyödyt markat, joissa saattaa olla vanhoja kuvioita näkyvissä.

Seuraavassa kuvissa on rahan sijaan meisti. Merkille pantavaa on miten kuva 6 eroaa kuvasta 3 ja miksi.

Kuva 4. Kuva on meististä, eli kuvio on juuri päinvastoin kuin rahassa. Mustalla värillä on koholla oleva kuvio ja valkoisella kaiverrus.	Kuva 5. Meistiaihio tai punssi pääsee pyörähtämään (kuvan tapauksessa 5 astetta) Tulos kuvassa 6.	Kuva 6. Syntyneessä meistissä on havaittavissa kaksoiskuvio. Tälläisellä meistillä kun rahoja lyö, niin sama kaksoiskuvio tulee kaikkiin rahoihin!

Tähän lopuksi vielä linkki erääseen maailman kuuluisimmista kaksoispuristuksista: 1cent 1955 doubled die!
Sen arvo ainakin on mielenkiintoinen!